lauantai 16. helmikuuta 2013

Kun aika ei riitä

Hetki on taas menny kirjoittelusta, on ollut niin kiirus ettei oo ehtinyt kirjoitella - jouduin sanomaan itseni kuntosaliltakin irti, kun aika ei riitä. Nyt töissä niin ehtii vähän rustailla. Mä nyt tosiaan jatkoin hevoshieroja -opiskeluitani, käyn töissä ja sit on noi eläimet. Oon nyt yrittäny lueskella noita koulujuttuja, et pääsis sen näytön joskus läpi, on meinaan oikeesti tosi vaikeeta; hevosen pinta -ja syvätlihakset, mihin ne kiinnittyy ja mistä ne lähtee, mitä ne ojentaa ja koukistaa ja kaikki latinaksi! + muu "nippelitieto". Ollaan nyt käyty koulun kanssa paljon erilaisilla talleilla hieromassa hevosia ja pikkuhiljaa alkaa tulla tietynlaiten rutiini siihen hommaan ja asiakkaitakin on alkanut tulla hyvin.

Hevosenkaa en oo ehtinyt ees valmennuksissa käymään, kun pitäis Cätsy kuskaa kumminkin trailerilla tohon muutaman kilometrin päähän ja siinä on aina se oma hommansa ja aikaa menee ja kun vapaapäiviä ei juurikaan tällä hetkellä ole. Noh, yritän sen nyt johonkin väliin sen saada. Juteltiin eilen valmentajan kanssa ja se lupasi tulla vaikka viikonloppuna tulla pitämään valmennusta :) Kiva näin! Hän kun ei yleisesti ottaen pidä viikonloppuisin valmennuksia. Kisat vaan alkaa lähenee ja tarkoitus ois kisoissa käydä tää kausi, lähinnä nyt seurakisoja, et saa sitä rutiinia tolle hevoselle. Cätsy on onneks alkanut toimii tosi kivasti, on jo hurjan paljon kevyempi kun sen ottaaa lyhyempään muotoon ja polkee hyvin takaa eteen. Käynti-laukka siirtymisessä on ollut nyt viikonverran ongelmia, luultavasti sen takia kun pitäis lyhyemmässä muodossa nostaa se laukka, nostaa aina väärän laukan, kun soiteltiin sen valmentajan kanssa eilen niin kerroin myös asiasta hänelle ja taas nousee laukka, toki muutama väärä sieltä tuli mut pääpiirteittän hyvin. Pitäis nyt yrittää maanantaina Cätsykin hieroa, "Suutarin lapsella ei oo kenkiä", vai miten se sananlasku menikään? Ja tottahan se on. Maanantaina mennään koulukaverin kanssa kuuntelemaan Hevosen biomekaniikka -luentoa Espooseen, joka on kaksiosainen luento, uskon sen olevan tosi mielenkiintoinen, varsinkin kun hevoshierojaksi opiskelen.

Yksi kaunis lauantaipäivä menin kaupungimme eläinkauppaan, tiesin kyllä siellä olevan shetlanninlammaskoiranpentuja näytillä, noh Seralle oli pakko hakea ruokaa niin järjestinpä tapaamisen niin että näi pennut, tuttu kasvattaja tämä kenen pennut siellä olivat. Arvatkaapa vaan onko mulla nyt sitten 11vk shetlanninlammaskoira narttu, Luna nimeltäänsä. Sera otti pennun hyvin vastaan, riehuu ja riekkuvat, aluksi tosin oli hieman ihmeissään että mikäs juttu tää nyt on... Ollaan Serankaa aloitettu koirauinti hyvinkään koirauimalassa, tarkoitus oli säännöllisen epäsäännöllisesti käydä siellä uimassa, tekee varmaan myös hyvää Seran tassulle (minkä on siis murtanut pentuna). Uintireissulla pestiin Sera ja laitettiin kuntoon seuraavan päivän kuvauksia varten, alla muutamia kuvia näistä uusista kavereista :)

Hyvin onnistunut kuva; kaunis Sera <3 

















Serankaa käytiin viime viikolla uimassa, Hyvinkään koirauimalassa. Toisella oli niin tyytyväinen ilme, vaikka ei se kyllä ensimmäisiä kertoja sinne ihan vapaaehtoisesti mennyt, tekee kyllä todellakin sen tassulle hyvää.