sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Taas klinikalla, jospa vihdoin ja viimein vika löyty?

Jaksaiskohan tässä vihdoin ja viimein kirjotella vähän kuulumisia, kun on taas jotain mitä kirjotella. En koe järkeväksi kirjotella kun ei ole juuri kertomista ollut mutta Deebohan on nyt lähes puol vuotta ollut epäpuhdas aina ajottain, välillä parempi ja välillä huonompi. Sillon tammikuussa käytin sen klinikalla ja epämääräisen diagnoosin kanssa kotiin, silloin sillä piikitettiin polvi ja kinner ja ei oikein juuri eläinlääkäri saannut taivutuksissa reaktiota. Oli kävelyjakso jonka aikana muutin sen kaverin tallille ja sieltä sit muutettiin takas maneesittomalle tallille koska huomasin että kokopäivätarhauksessa sen elämän valo silmiin on palannut takaisin. Taas oli parempia ja huonompia kausia, kunnes Ylläksen lomalta palattuani maaliskuun lopussa se oli todella huono kun ratsastin sillä, oikean laukan nostossa nosti kyllä oikean laukan mutta meni virkkuukoukkuun tyhjäksi sekä vaihteli laukkaa ja takapää ihan kuin sekosi. Laittelin viestiä yhdelle "hevoshierojalle" eli laajemmalla skaalalla olevalle hierojalle kuin minä itse ja se pääsikin yllättävän nopeasti tsekkaamaan Deebon, Ei mitään kummallista sanottavaa muuta kuin kaulassa pientä rangan jumeja mutta se epäili että ongelma olisi sisällä vatsa, munasarjat tai jopa kohtu. Mä olin heti et ei voi olla vatsa, se kun epäili hiekkaa... Meillä syödään heinälaareista sekä D ei ole mikään ahne hevonen. Spekuloin tätä ajatusta mutta sittemmin kotona tarkemmin ajateltuna ajattelin kummiskin että miksei se voisi olla vatsahaava? Mitä se teki entiselle puolpäivätarhaus tallilla? - Stressasi ja kutoi. Mistä ongelmat ovat alkaneet? -No sieltä samaiselta tallilta. No eikun aikaa varaamaan klinikalle ja otin jo lääkkeetkin siihen mukaan ennen klinikkareissua.

Klinikalle sain ajan 14.4 klo:9 ja edessä oli rankka paasto hevoselle, olin jo itse melkein mahahaavan partaalla kun stressasin sen paaston suhteen. Oon kerran aikasemminkin joutunut entistä hevostani paastottaa mutta en mä siitä kantanut stressiä, mut D on aika kiukkunen noiden ruokien kanssa, voi just heittää hampaat kalteriit tai pukitella ruokien annon yhteydessä. No, onneks ilta- ja aamuruokinnat menivät hyvin eikä D paljoa siitä nokkiinsa ottanut.. Hyvä niin. Matka klinikalle alkoi ja kerroin oireet ja näytin videon eläinlääkärille. Se kokeili selkää ja sanoi että ei epäile vatsaa mutta katsotaan se kummiski ja pois suljetaan se. Ei ollut vatsahaavaa, ei ollut hiekkaa vatsassa, ei kohdussa häikkää eikä munasarjoissa. Vika löytyi selästä tai siis toivomme että tämä on nyt se lopullinen syy, si-nivelen tulehdus sekä piikitti varmuudeksi sen polven missä OD-muutos sekä selän kortisoonilla, ei ollut muuten mikään helppo homma se. Nyt sit ollaan tää viikko kävelty maastakäsin ja tänään olin ekaa kertaa selässä maastossa. Ens viikko vielä kävellään ja sit pitäis alkaa pikkuhiljaa ravailee ja seuraavalla viikolla laukkaileen. Fyssari tulis 8päivä ja katsotaan mitä jatko-ohjeita se sit antaa :) Mulla on ihan hirvee pelko että mitä uskallan tehdä sen kanssa ettei hajoa uudestaan tai/ja saatais se kuntoutettua suunnitelulla tavalla. Ajattelin että ostan magneettiloimen ja ehkä että veisin sen myös vesikävelymatolle muutamia kertoja, mutta katsotaan. Moffatille on ainakin aika nyt sit 20.5.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan niin kesäkuussa pitäis päästä jotain helppoja luokkia kisaamaan, mä niin toivon että kaikki menee niinkuin pitää! Nyt ne varpaat ja sormet pystyyn niinkuin eläinlääkärikin totesi. :)

Meidän konkkaronkka lenkillä. Ollaan tämmösellä porukalla koko viikon menty lenkillä :) 


Onko muilla kokemuksia Si-nivelen ongelmista?

sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Hevonen on ratsastajan peilikuva

Mulla oli maanantaina valmennus maneesilla, tosin pienien mutkien kautta ku auton avaimet oli "kadoksissa", etin niitä yli puolituntia, onneksi sit lopuksi llyi koirien kuratakkien alta :D enmätysajassa hevonen kuntoon ja koppiin, reilu vartin päästä oltiin jo maneesilla.

Valmentajalle jo puhelimessa mainitsin että meillä on ongelma vasemman ohjan kanssa, Deebo meinaan puree siihen kiinni ja koko elämä vaikeutuu siinä vaiheessa. Me oltiin D:n kanssa keretty jo hyvin verkkailee kaikissa askellajeissa ja se tuntuikin ihan kivalta, venytti hyvin eteen-alas. S:n tullessa paikalle pureuduttiinkin ihan kunnolla tähän ongelmaan ja se kertoi jo heti alkumetreillä mistä tuo kuolaimeen kiinni pureminen johtuu - mun vasemmasta kädestä, sen huomaa varsinkin vasemmas kierrokses koska silloin se on sisäkätenä, teen kädellä liikaa enkä reagoi tarpeeksi nopeasti. Eli toisin sanoen mun vasen käsi on hyperaktiivinen :D nyt viime viikon tunnilla opin sen kyllä että mun pitää oikeesti  ridaa jalalla PALJON mutta ny sit tämä vielä. Noh, tiedänpä mitä me treenaillaan ;) Toiseen suuntaan se olikin paljon parempi, kun mun sisäkäsi pysyy vakaana ja myötää riittävän nopeasti. Tunnilla tehtiin paljon askellajien sisällä siirtymisiä, vastataivutteluita mutta lähinnä nyt keskityttiiin tähän meidän ongelmaan. Käynnissä tämä onnistuikin helposti mutta ravissa ja laukassa meinasi tulla sitten ongelmia. Oon tän vasemmassa ohjassa "roikkumisen" kyllä tiedostanut, mut keskittynyt enemmän siihen ettei painais sieltä edestä, nyt kun viime viikon puomitunnilla tämän asian hoksasin niin huomasin kotona itsekseni ratsastellessa kuinka se vaikuttaa ihan kaikkeen; kääntämiseen, asettumiseen, suorana kulkemiseen jne jne. Huomasin juuri siinä vasemman puolessa että mun oli todella vaikeaa saada hevosta kääntymään koska roikkui siellä vasemmassa ohjassa kiinni. S myös laittoi menemään meidät suoraa uraa jotta näki onko suoralla sama ongelma, sanoi mulle että mun pitää katsoa korvien välistä onko hevonen suora koska nyt jopa asetan sitä koko ajan vähän sisälle päin ja ihan samalailla ihmisen kuin hevosen, onhan sitä vähän vaikeaa liikkua pää koko ajan vinossa. 

S myös mainitsi mun jaloista, käytän niitä liian paljon kerralla, kun pitäisi tehdä pieni apu, teen liian ison. Ja laukassa mun pitää keskittyä että istun. Mutta keskityttiin nyt enemmän tuohon mun käsi ongelmaan. Huh, kun tää ratsastus onkin vaikeeta. 

Näistä allaolevista kuvista huomaa, kuinka nojaan koko ajan vähän sisälle päin ja asetankin myös hevosta. 








Alkuviikosta laitettiin Deebolle tildren ja raspattiin se samassa yhteydessä. Joten otettiin seuraavat päivät vähän kevyemmin, torstaina sit aamulla ohjasajoin kapsonin avulla, mut ei se oikein toiminu tolla :D hitto et ohjasajo/kahdella ohjalla juoksuttaminen on vaikeaa! Siinäkin kun saa olla todella tarkka ettei jää vetämään sisäohjasta, noh... ehkä me joskus opitaan :) Hauskaa vaihtelua hevoselle ja mulle. Pe ja la meni vuokraajat, pe ne oli nähnyt jonkun peuran kentän laidalla. Oli kuulemma ollut vähän vauhdikasta, ja eilen kävin katselemassa kun vuokraaja meni puomeja, aika jees etten sanois :) Vähän keskittymistä omaan istuntaan, sisäkäteen sekä että sais ridaa enemmän jalalla, mutta hevonen näytti kyllä hyvältä.

Ja Serankaa agilitytreenit sujuu! ihan huippu koira tuo. Melkein kisavalmis, kunhan opetellaan pussi ja kepit sais tulla varmemmiksi. Eilen oltiin 9km koirien ja kaveriporukan kanssa patikoimassa, syötiin makkaraa, juotiin kahvia/teetä ja jälkkäriks sitruuna-rahkapiirakkaa, ihana ilma! <3 

keli oli kyllä bueno \o/ 

makkaravahdit :D 


sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Blogiin eloa ja uutta motivaatiota

Blogiin eloa! Hevonen ollut hieman saikulla enemmän tai vähemmän niin ei ole ollut aiheita mistä kirjoitella, sekä itsellä stressin poikasta jos minkämoisista asioista. Oli mulla tossa yksi aihe mistä piti kirjoittaa mutta se on vielä pahasti kesken, sen verran voin paljastaa että aiheena on Ratsastajan hyvinvointi vs. hevosen hyvinvointi, mutta katsotaan mitä siitä tulee - ja kuinka pitkä :D
Koirien kanssa olen nyt harrastellut kun hevonen ollut puoliksi telakalla ja puoliksi töissä, ollaan todella kevyesti menty sekä fysioterapeutti kävi pari viikkoa sitten meidän tallilla. Löysikin oikean puolen lonkasta sanomista ja nyt mennään paljon puomeja.


Mutta huh huh! Olipas valmennus, juuri kotiuduttiin reissulta mikä alko jo ennen kello 15, tosin käytii vanhemmillani syömässä, kun ei jaksanut enään itse ruokaa tehdä :D
Oltiin tosiaan maneesilla valmennuksessa mieheni kanssa (hän siis toimi lähinnä hevosenhoitajana). Otin nyt kuukaudeksi maneesikortin läheiseltä tallilta kun ei tuosta kentästä ota selkoa missä kunnossa se on minäkin päivänä, niin ainakin vapaapäivinä saan heittää traikun perään ja lähtee maneesille. T kävi tosiaan pitämässä mulle valmennusta, joka olikin aika rankka siihen verrattuna mitä ollaan nyt tehty, olen ottanut Deebon kanssa aika kevyesti kun se on ollut vähän epämääräisen epäpuhdas ajottain - vaikka tosin ainoastaan juoksuttaessa.... mutta silti.

Pari kuvaa edelliseltä päivältä, sanojeni mukaan tosiaan oli kuin "pitkä pötkö mihin ei saa mitään tuntumaa" . 27.2. Kuvaajana: Hissu Toivonen


Väistön tynkää, joka tuntu olevan hirmu hankalaa sekin. 27.2. Kuvaajana: Hissu Toivonen


Oltiin kerrankin aikataulussa maneesilla ja kerkesinkin hyvin verkkailemaan, otin pitkät alkukäynnit, paljon eteen-alas ravia ja rentoa vähän reilumpaa laukkaa. T:n saapuessa paikalle hän kyseli kuulumiset jonka jälkeen alettiin tekemään töitä ravissa, ravi-käynti siirtymisiä PALJON koska oli edellisenä päivänä ollut mun sanojeni mukaan "kuin pitkä pötkylä johon ei saa tuntumaa - kaikenlisäksi painoi kädelle". Tämän jälkeen aloitettiin fysioterapian kotihoito-ohjeiden mukaan tekemään etuosakäännöksiä, onko muilla samoja ongelmia että meinaa mennä etu -ja takaosakäännökset AINA sekaisin? Tiedän ne kyllä teoriassa mutta hevosen selässä olen välillä "vähän" kujalla. Jotenka, tälläkin kertaa olin aluksi vähän kujalla mihin asetan ja mikä kääntää - lopuksi tulikin ihan kivoja etuosakäännöksiä, kunhan muistin ratsastaa myös ne viimeiset askeleet. Tämän jälkeen tehtiin niitä vaikeita väistöjä, mä en leikä hevonenka! Vaikka ne onkin hyviä harjoituksia, niin liikaa liikkuvia osia ja ne meinaa aina mennä ihan vinksinvonksin, T helpotti vaikeamman puolen väistöä niin että tehtiinkin muutama askel jonka jälkeen suoristus ja taas väistö. toinen tehtiin ihan normaalisti. T sanoi että viimeinen vaikeamman (oikealta-vasemmalle) oli ehkä paras mitä ollaan meidän elinaikana tehty! Hyvä Debis! Tässä postauksessa on paljon valmennuksesta videoita, vähän pitkiä. En juuri ollenkaan pätkinyt - paitsi tuota viimeistä videota koska kaukaa otetut videopätkistä ei juuri iloa olisi ollut. Vaikeaa oli, mutta pikkuhiljaa! Ja "riuhtomisesta" sen verran - mielummin otan sen yhden isomman pidätteen kun kymmenen pientä, siitä kun saa ainoastaan vetokilpailun. 



Seuraavaa tehtävää alustettiin tämän jälkeen hieman kahdeksikolla ensiksi ravissa jossa keskellä siirtyminen käyntiin ja tämän jälkeen laukassa jossa keskellä siirtyminen käyntiin, omaan makuuni Deebo makasi mielestäni hieman kuolaimella. Mutta T tähän komentoikin että se on nyt ollut muutenkin sen verran kevyemmällä että voi kestää hetken kun saa sen taas siihen moodiin ettei painais sieltä edestä.



Tämän jälkeen tehtiinkin aika mielenkiintoista tehtävää. Aloitettiin eka ravissa, tämä siis aloitettiin maneesin päädyn lyhyeltä sivulta. Eka voltti jonka jälkeen puolikas voltti ja suunan vaihto-voltti-puolikas voltti- ja suunnan vaihto jne. Koko maneesiin ehdin tehdä vissiinkin 4 tälläistä. Tämä mielestäni erittäin hyvä tehtävä koska mun on pakko keskittyä itseeni että en jää sisäkäteen roikkumaan, hevosen on pakko taipua sekä kyljistään jotenka mä saan olla tarkkana pohkeiden kanssa sekä vielä taipua myös kaulastaan sekä hevosen on oltava hereillä tässä tehtävässä. Tämän jälkeen tehtiin sama tehtävä mutta niin että suunanvaihdon yhteydessä oli siirtyminen käyntiin ja takas raviin. Lopuksi tehtiin tämä vielä laukassa, tässä huomasi kyllä jo selkeästi että hevonen alkoi väsyä; Eli voltille laukassa puolikkaan voltin aikana siirtyminen raviin ja takas laukkaan, huh! Jotta T vielä vähän vaikeutti tehtävää niin suunnanvaihdon yhteydessä siirtyminen KÄYNTIIN ja uus nosto! Voin kertoo että tässä vaiheessa en meinannut enään uskoa korviani :D mutta kyllä, siitäkin me selvittiin. Hevonen kyllä väsähti ja niin taisi vähän ratsastajakin ;) Huomasi kyllä selkestä että tuo vasemman puolen voltti oli vaikeampi Deebolle, koska se oikea takajalka joutuu polkea eli juuri se jalka mikä on ollut epämääräinen, jota se jättää käyttämättä. No lähiaikoina Deebolle tiputetaan tildren et jospa se siitä paranisi!



maanantai 2. helmikuuta 2015

Hevoseton on huoleton

Kyllä on taas tullut todettua moneen otteeseen tässä että "hevoseton on huoleton", mutta kai sitä sit ois muuta huolia jos ei olisi hevosta, ken tietää ;) Debo ei oo vieläkään juoksuttaessa täysin puhdas oikeaan kierrokseen, se tosiaan puudultetiin, piikiteltiin ja kuvattiin klinikalla, en jaksa uskoa että sieltä uusintareissulla jotain isoa ja kummallista löytyisi koska nyttenkin nuo löydöt ja muutos puuduksiin olivat todella pieniä. Tilasin fysioterapian Debolle 13.2, katsotaan mitä siellä sanotaan, laitan luultavasti sille myös jossain vaiheessa rahatilanteen parantuessa tildrenin. Nyt aloitin tänään oikean takajalan vahvistus kuurin ja tällä mennään n. kuukausi eteenpäin eli ohjelmassa on paljon jumppaa, puomeja sekä hangessa tarpomista. Toki aloitetaan hitaasti ettei tuu liikaa rehkittyä heti aluksi ja täten saataisiin lihaksistaan kipeä hevonen. Laitan vielä hieman painoa ärsyttämään sitä oikeata takajalkaa, painona toimii puhtaasti vain kasteltu ja märkä pintelipatja, joka on painavempi kun toisessa jalassa on pelkkä pinteli. Toimii vähän kuin painobootsi, mutta kun laiska ihminen on niin en jaksa painobootsia alkaa laittelemaan. Alla muutama video deebon liikkumisesta ja pari tän päivästä peltoilukuvaa.




Muuli uudessa tallissa!  :D 










Ennen klinikkareissua maneesilta



<>
Ja jälkeen klinikkareissun, n. 3 vk 




Muuttokin tehtiin toissapäivänä, kyllä vaikuttaa hevonen olevan paljon onnellisempi tuolla uudella tallilla -tai siis meillehän paikka ei ole uus, tuolta me vuos sit lähdettiin ja nyt palattiin takaisin "kotiin" :) Nyt on hyvä olla! Tuolta aikoinaan siksi lähdin kun opiskelin ja siellä pitää tehdä vähän tallitöitä, 1 aamutalli ja 1 iltatalli per viikko. Ehkä sen nytten jaksaa kun on hyvät vuokraajat ja vähän enemmän vapaa-aikaa kun ei ole noin aktiivista koulua mitä kävin viime vuonna. Tosiaan, aloitin kraniosakraalikurssin, tuohon hevoshieronnan ohelle varmasti todella pätevä lisä.



Pahoittelut kännykkälaadusta, Sera tänään aamulla :D On toi koiran elämä rankkaa! 


sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Deebon klinikkareissu

Deebonkaa tosiaan käytiin viime viikol klinikalla. Aamu starttas kelo 8.00 kellon pirinään ja illalla olin kotona kello 18.00. Oli henkisesti todella raskas reissu.. jotenkin silti oltiin aikataulussa hieman myöhässä ku  etsittiin sitä Vermon klinikkaa.  Oli kyllä aikamoinen mysteeri koko hevoinen ja sen liikkuminen. No puuduteltiin ja piikiteltiin - tosin neiti oli sitä mieltä et ei tarvii mun vuohisniveliä puudutella. No, ei sitten. Kinner ja polvi reagoi 0-1/5, joten niitä lähdettiin sitten piikittelemään ja kun tuossa toissapäivänä kierroksen kaks ravia otin liinassa molempiin suuntiin niin jes se oli puhdas!! :) Tuli sieltä selästäkin vähän ikäviä tietoja, neidillä on ahtaat okhaarakkeet mutta siitä sitten joskus lisää...

Nyt ollaan kaverin tallilla viettämässä saikkua ja eka päivä kun neiti pääs kokopäiväks pihalle ja menin illalla tallille taluttelemaan sitä, todettiin vuokraajien kanssa et sen olemus ja silmät on kirkastuneet, neiti oli hirmu utelias ja hyväntuulinen. Joten, tulimme vuokraajien kanssa siihen tulokseen että en vie sit enään takas isolle tallille jossa puolipäivätarhaus, olin jo pidemmän aikaa sitä mieltä että täytyy kattoo tuleeko tosta mitään vai pitääkö vaihtaa tallia koska D aina välillä kutoi siellä, tämä oli viimeinen varmistus asialle. Kaikille se ei vaan sovi. Mielummin mä ajattelen hevosen hyvinvointia kuin maneesia.

Kiitos ja hei! Maanantaina ekaa kertaa hevosen selkään saikun jälkeen! Fiilis on korkea :)




maanantai 29. joulukuuta 2014

Klinikkareissua ja epämääräistä liikkumista

"Hei hei mitä kuuluu, sä kysyt ja kaikki on ok" Vai onko? Meillä on ollut epämääräistä takapään liikkumista jo pidemmän aikaa ja klinikka kutsuu 13.1, itsellä on epäilys että vika olisi oikealla puolella ja kintereessä tai sit ylempänä. No, sen näkee sit. Deebo heittää ratsastajan vasemmalle puolelle, liinassa välttää oikean jalan käyttämistä ja liikkuu ihan ei tahdissa jalat. Ollaan treenattu normaalisti, jotta se klinikalla olisi sitten se vika näkyvissä. Hypättiin vielä sunnuntaina mutta todettiin tämän ratsastajan kanssa et hypyt jää nyt kyllä pois, tulee kieltoja turhasta - ilman mitään syytä. Koulussa tämä ei juurikaan näy, hieman laahaa takasia ja alkuverkoissa outo mutta ei niin selvästi mitä liinassa. Noh ollaan hömpötelty Deebon kanssa ja sillä kyllä virtaa riittää! :) Tänään käytiin maastolenkillä ilman satulaa ja D oli sitä mieltä et hänen korkeuksiinsa tommonen kävely on ihan turhanpäivästä hömpöttelyä, olisi halunnut koko ajan ravailla ja fasaanitkin olivat hyvin pelottavia ;) Pöljä <3





keskiviikko 3. joulukuuta 2014

hyppykokeiluja ja valmennusta

Kyllä sitä vaan näillä ilmoilla osaa arvostaa maneesitallia, alkuviikosta tallille ajaessani mietin että nyt jos oltaisiin kentällisellä tallilla jäisi luultavasti liikuttamiset aika vähille "kovien" pakkasten takia eli siis kenttä kivikova. Kyllähän kentällisellä pärjää mutta onhan tuo maneesi kiva.

Jaa mitäs ollaan touhuiltu? No mehän ollaan treenailtu ahkerasti ja podettu satulaongelmia jälleen kerran. Nykyinen satula topattiin mutta ei se vaan pysy paikalllaan, valuu siis niskan päälle. Ja toinen testisatula kippaa taas vasemmalle, saa olla koko ajan potkimassa sitä toisella jalalla suoraksi. Valmentajani huomasi saman asian ja hän tsekkasi toppaukset jotka olivat epäsymmetriset, joten tämäkin satula lähtee toppaukseen ja kokeillaan uudestaan. Valmentajani mietti myös että yksi syy voi olla myös se että käyttää vasen takasta ulkotakajalkana heikommin. Ken tietää mikä on syy ja mikä seuraus....

Kuvaaja: Nea rinnetmäki

Itse valmennuksesta jäi paljon itselle uusia tehtäviä ja uusia ahaa -elämyksiä. Meillä on ollut pidemmän aikaa ongelmana keskilaukkoihin lähteminen ja niistä harjoituslaukkaan tulo ja mainitsinkin tästä asiasta valmentajalle. Tehtiin tunnilla paljon kontrollitehtävää pääty-ympyrällä; hiiiiiiiidasta laukkaa-normilaukkaa-hidasta laukkaa jne. Tämä hidas laukka oli jo itsessään tehtävänä haastava koska Deebo ei meinaa millään lyhentyä jotta elämä ei kävis liian helpoks niin valmentaja vaikeutti tehtävää hidasta laukkaa-keskilaukkaa-hidasta laukkaa............ joo'o ei tästä meinannut tulla alkuunsa yhtään mitään, Deebo ei millään halunnut lyhetyä sen keskilaukan jälkeen ja tiputti raville.  Valmentaja kehitti uuden tehtävän; 7 hidasta laukkaa-käynti-6 hidasta laukkaa-käynti-5 hidasta laukkaa-käynti-4 hidasta laukkaa jne. Ja ku  tämä meni oikein kokeiltiin uudestaan tätä keskilaukka tehtävää ja wuhuu, sehän toimi :) Tätä tehtävää aion suorittaa jatkossakin että päästäisiin joskus tekemään keskilaukat suoralle urallekkin ja sitä kautta ne toimisivat kisoissa. Viimeisissä heA ohjelmassa en uskaltanut oikein päästää menemään kosks pelkona oli juuriki  tuo että lähtee liikaa, tulihan sieltä paperiin mainintakin "ei eroa" ja prosenteja reilu 57% joten mitähän sitä olis saannut jos nekin olisivat toimineet ;) ens kesänä sit. Samaa tehtävää tehtiin myös ravissa missä ei näin suuria ongelmia ollut. On toi vaan nii  hieno hevonen, ku  siltä vaan jaksaa pyytää.

Riihimäen kisojen HeA verkasta, kuvaajana: Jonna Lintunen. 

Ratsuttaja kaverini on myös hypellyt Deebolla hieman isompaa ja hänkin todennut että ei ole helppo hevonen. On vahva mutta samalla herkkä sekä menee hyvin kenttähevos -tyyppisesti eli ei halua millää hypätä pyöreänä ja lyhyenä vaan menisi mielellään pitkänä ja täysii. Nyt testattiin sillä jopa pelhamia jotta saataisi ainaki hetkeksi vähän jarrua - toimii! Nyt testataan vielä sunnuntaina hieman isommille esteille sitä kuolainta. Sunnuntaina myös hypytettiin irtona ja sama homma, pitkänä menee ja täysiiii! Mut olipa hepalla ainakin hauskaa :)



Koirien treeneille kuuluu ihan hyvää, Sera menee nykyään sairaan hyvin joten ajattelin ilmoittaa sen möllikisoihin 14.12 katotaan kuin käy ;) Lunankaa keskitytään siihen että se irtois musta, mielummin komentaa mua haukkumalla. Sera otti myös hatkat yks kaunis perjantai aamu kun mettäretkellä joku ihana ihminen päätti ampua jollain aseella tms. 45min meni että seudun löytöeläintalosta soitettiin että koira on täällä. Huh, siinä oli isot tiet lähellä ja olisi voinnut sattua vaikka mitä.