Elämä kantaa, ja kun sydän on mukana on kaikki mahdollista!

"Elämä kantaa, ja kun sydän on mukana on kaikki mahdollista!" Tämä lause tuli luettua tänään töissä yhdestä blogista ja kuvasi mun tämän hetkistä elämäntilannetta erittäin hyvin. Joten avataampas vähän enemmän kun on muutenkin pitänyt blogiin tulla kirjoittelemaan mun ja D:n tilanteesta tällä hetkellä.


Elikkäs D lähti ylläpitoon Sastamalaan, kokeilin kepillä jäätä ja pistin ilmoituksen että annan tamman ylläpitoon jos oikea koti osuu kohdalleen, kaksi vastausta tuli joista toinen oli nounou ja toinen oli good. Hyvin kohtaa kemiat ylläpitäjän kanssa ja olen koko ajan kuulolla tamman kuulumisista Whatsupp - ryhmän ansiosta, perustettiin sinne siis kolmen hengen ryhmä Deebon asioista. Tänään viimeksi sain kuvia sieltä, D seisoi ihan jopa punasella matolla! :D ja tietenkin kultahansikkain käsitellään, pitihän mun ihan 3 sivunen ylläpitosopimuskin kirjoittaa ;) Ja tulee varsomaan siellä - yritän mahdollisuuksien mukaan olla tässä touhussa mukana mutta katsotaan kuinka yllättäen sen tekee. Ainakin ylläpitäjät (sekä tallinomistaja) taitavat olla ihan rakastuneita D:hen ja siis meni opetushevoseksi/maastoiluun joka tekee erittäin hyvää D:n selälle ja vaivoille, maastoillaan paljon, laukkaillaan sänkipellolla ja vähän välillä treenaillaan. Saannut tallinomistajaltakin lempinimen "herkku". Hauskaa :) Oleilevat ISOSSA tarhassa ja kävelevät siellä päivittäin kymmeniä kilometrejä kaverihepan kanssa. Oi mitä hepan elämää!

Mun tilannehan on se että opiskelen, käyn töissä ja on koirat sekä muitakin harrastuksia niin ei yksinkertaisesti aika riittänyt enään puolen tunnin tallimatkoihin ja talleiluun sekä osittain vähän motivaatiokin kadonnut tuon sairasteluiden takia joten totesin tämän olevan paras ratkaisu. Musta kun ei ole vain "ratsastelijaksi", haluan enemmän. Isoin asia kuitenkin miksi mä halusin hetken taukoa omasta hevosesta on se että mulla on unelmia töiden suhteen ja aion vielä toteuttaa ne, opiskelen tällä hetkellä hierojaksi hierontakoulu Atlaksessa ja tykkään ihan älyttömästi tästä ja aion jatkokouluttautuakin kunhan nyt ekana opiskellaan tämä, valmistunen olisi tarkoitus olla kesäkuussa 2016. Sanotaanko näin että alkaa olee mitta aika täynnä tuota nykyistä erittäin epäsäännöllistä vuorotyötä kohtaan.... Ja muutosta on saatava. Se, mitä se on en tiedä vielä itsekään ihan 100%:sesti mutta aika vahva mielikuva siitä on ja se varmasti tulee selviämään myöhemmin. Oishan se oma tallikin ihan kiva........... :D Unelmat ja haaveet ovat tehty toteuttaviksi - on tämän heppatytön motto!


No, en mä kokonaan ole ratsastusta lopettanut. Mulla on vuokrahevonen! :D Käyn tommoista 14 vuotiasta tammaa ratsastamassa tässä ihan meidän lähellä, todella mielenkiintoinen ja haastava tamma. Tällä pääsen ihan varmasti kehittymään jo ratsastajanakin koska ei ole automaatti eikä anna mitään ilmaiseksi. Nyt ollaan jo saatu hieman rentoutta siihen tekemiseen ja vaikuttaa todella lupaavalta. Tällä sais valmentautua ja mahdollisesti sit kisata jos vaan saadaan nippulat ja nappulat toimimaan.

Mulla on edelleen todella vaikea ratsastaa oikeata puolta, en saa jotenkin omaa kroppaa hallittua - tämä asia häiritsee mua ihan älyttömästi, kädet heiluu ja muutenkin jotenkin epävakaa olo ja se tietenkin heijastuu hevoseen. Oon käynnyt nyt meiän opettajan vastaanotolla koulussa (osteopatiaa) ja mulla on lantio vinossa ja skolioosia ja ties mitä, se vaikeuttaa liikkumista ja olemista. Noh, ehkä tässä joku päivä olis kroppa tasapainossa, sen takia teen ainakin paljon töitä. Salille pitäis tässä just taas lähteä ;) Lihasvoimaa tonne pitäis saada että saatais kroppa taas tasapainoon.




Ja blogihiljaisuuden syynä oli muutto rivitaloon, jippii! Koirat ihan innoissaan myös. Ja Luna ulvoo paloautoille..... paloasema meitä vastapäätä, on kyllä niin huvittavan kuulosta et oksat pois.

Hei hei mitä kuuluu? ja vauvakuulumisia.

Jäänny blogin päivittäminen ihan totaalisesti taka-alalle, ollut vähän mietintämyssy päässä että miten mä jatkaisin tätä harrastusta nyt kun D on ollut telakalla. Olen nyt käynnyt ratsastelemassa vieraiden heppoja sekä käynnyt valmentajalle joka toinen viikko valmennustunnilla jotta pysyisi tasokin yllä siten ja ehkä jopa kehittyisikin, on ollut ilo huomata kuinka mielenkiintoista on myös ratsastella muitakin hevosia kuin omaansa, todella todella opettavaista koska jokainen on kumminkin omalla tavallaan erilainen. Viimeisen valmennuksen myötä huomasin todella selkeästi kuinka paljon vaikeampi mun on ratsastaa vasenta kierrosta, siis ihan _huomattavasti_ hankalampi, tuntuu etten saa käsiä ja jalkoja aseteltua edes oikein ja istuntakin tökkii. Valmentaja olikin järjestämässä ratsastuspilatesta ja puhuttii jos menisin sinne mukaan myös :)

D on tosiaan nyt astutettu oriilla Pin rock's black velvet ja uutta tulokasta odottelemme sitten 30.4.

D:lle ollaan nyt opetettu ohjasajon alkeita. 

 Koirienkaa mökillä mustikassa. :) 

D:n käytin astutuksen jälkeen klinikalla, ajatuksella "jos vielä kerran...." Ja olen todella tyytyväinen että sen tein, otin ajan sekä klinikan fyssarille sekä eläinlääkärille ja tää fyssari alkoi sitten löytämään deestä asioita mikä on tehnyt sen liikkumisesta huonoa. Deebo on siis käyttänyt 24/7 selkälihaksiansa niin että ne ovat koko ajan "aktiivisessa" käytössä eli nyt tarkoituksena olisi saada hevosen selkä alas ja rintaranka ylös. Eli saatiin erinlaisia jumppaohjeita kotiin sekä vihreää valoa kevyelle liikutukselle! Ollaankin nyt kuukauden tehty kaikkea kivaa ja menty hevosen ehdoilla. Tämän viikon alussa fyssari kävi uudestaan ja olin itse todella hyvillä mielin kun olin itsekin huomannut hevosesta että on mennyt huomattavasti parempaan suuntaan ja samaa mieltä oli fyssarikin, saatiin taas uusia ja vähän erilaisia jumppaohjeita ja näillä jatketaan taas reilu kuukausi eteenpäin ja otetaan vielä kontrolliaika hänelle. Saatiin lupa jopa että saadaan pieniä pätkiä koota hevosta, josta sitten liike eteen. Hyvin vähän kyllä aion edelleenkään koota sitä, ihan jo sen takia että neiti jää kumminkin jossain vaiheessa mammalomalle. Fyssarin käynnin jälkeen annoin D:lle pari päivää vapaata ja suuntasin itse mökille ja kuinkas ollakkaan kun toissapäivänä sieltä kotiuduin ja eilen kävin tallilla niin D saannut jonku ruhjeen toiseen etujalkaansa.... Ihan kevyesti turvonnu.

D:n kuulumisia ja uusia heppoja

Yön pimeinä tunteina vois kyhäillä vähän blogikirjoitusta kun töissä sitä tulee aikaansa vietettyä ja vielä ylitöiksi tämäkin päivä menee. Meillä ollaan D:n kanssa vaan käyty ruohoa syöttelemässä sekä välillä oon päästäny sen irti kentällä kun neiti keulinu välil pystyyn aamutallin aikaan, hieman vissiin patoutunutta energiaa... En viitsi edes käyntilenkkejä sen kanssa kävellä mitä pari viikkoa takaperin kävin vielä tekemässä, aina kun ollaan lenkillä ihan jo maastakäsinkin niin tuntuu että se oikea takanen pettää alta, kompuroi siihen. Ja irtojuoksuttaessakin kyllä liikkuu mielelläön mutta mielellään menisi vain laukassa, ravi todella vaikeaa sille - varsinkin vasemmassa (?) kierroksessa. En viitsi toista kiusata, D on kumminkin hevonen millä om todella korkea työmotivaatio ollut aina - ei se vaan ole kunnossa ja en vaan jaksa uskoa että tuleekaan ihan heti kuntoon kun edelleen näyttää todella pahalta. Jokainen kerta ku oon sitä juoksuttamassa käynnyt katsomassa olen sydämmestäni toivonut kumpa se olisi kunnossa, mutku ei niin ei... Ja oi kyllä, harmittaa. Just kun olin saannut sitä ratsastetua hyvään moodiin ja piti tää kausi startata 2 -tason luokkia. Turha toivo.

D vaan syö, syö, syö ja syö :D ja välillä torkkuu ;)

No jos sitä välillä positiivisiin asioihin eli onneksi D on tamma ja varustettukkin ihan kivalla suvulla! Lähinnä noin niinkun isän puolelta, sieltä löytyy i. don weltmeyr iei. Weltmeyer iii. Donnerhall ja emälinjapuolelta löytyyy e. Ridzene mikä ei kyllä mulle itselleen kerro ainakaan sen suurempia. Eli D muuttaa nyt kuun vaihteessa oriasemalle josta mennään sit laitumelle kun astutuspuuhat ovat ohitse. Itse arvoin että teenkö sen astutuksen kotona vai oriasemalla mutta muutamien keskusteluiden eläinlääkärien, oriasemien pitäjien sekä keskustelupalstojen vuoksi päädyin D:n viemään oriasemalle, voi olla että loppupeleissä tulee jo halvemmaksikin, varsinkin kun tamma ei näytä kiimojansa mitenkään selvästi. Sekin on jännä, mulle tullessaan kyllä näytti mutta ei enään oo yli vuoteen nähnyt kunnollista kiimaa. Kaikki alkaa olla oikeastaan hoidettu: oriasemalta paikka, oriin pitäjää olen infonnut (joka vielä pidetään salassa) laidunpaikka kesäksi sekä tallipaikka talveksikin alkaa olla aika varma jo, se olisi hyvä paikka jo ihan silläkin perusteella että tallinpitäjä astuttaa oman tammansa myös. Ainut miinus että pikkasen liian kaukana, ajan sinne 30min mutta toisaalta en tule siellä juurikaan käymään, ehkä kerta kaks viikossa. Meinaan ottaa Dltä ihan kengätkin pois. Jännää puuhaa!

Oon nyt laittanut ilmoituksen että etsin treeni/kisakaveria kouluratsastukseen ja olenkin nyt paria käynnyt kokeilemassa ja uudestaan perjantaina menossa yhtä 6v:tä kokeilemaan. Aion myös valmentautua tällä tauolla, suunnitelmissa joka toinen viikko olisi käydä valmentajani tallilla ratsastamassa hänen hevosiaan. Nyt kun muutamia olen ratsastellut ja kokeillut niin tunnen itseni ihan alkeisratsastajaksi (hehe!), mutta ollut todella opettavaistakin käydä erilaisia hevosia ratsastamassa. Mulla ollut omia viimeiset 5 vuotta ja en ole sinä aikana ratsastellut kuin omia ja sitä ennen mulla oli aina joku vakituinen vuokrahevonen niin tälläinen eri hevosilla ratsastelu tekee ihan hyvää tähän väliin. Ens viikolla menen kokeilemaan  yhtä lupaavan kuuloista tammaa :) Toivon todella että tämän kanssa synkkaa.

Tiistaina kävin kokeilemassa ystäväni uutta tammaa nimeltään Sanne, ystäväni pyysi mua kokeilemaan sitä selästä koska sillä ollut ihan samoja ongelmia sen kanssa kuin mulla oli alkuaikoina D:n kanssa ja aikaisemmin soittelikin neuvoja multa. Senne siis painaa kädelle tai vaihtoehtoisesti menee tyhjäksi ja vielä ykski mitä meillä ei (onneksi) ollut niin se nyplää kuolainta, inhottava tapa. Mä kyllä tykkäsin ihan hurjan paljon tästä tammasta, tulikin ihan kotoinen olo kun sinne selkään meni. Oon nyt huomannut kun menen uuden hevosen selkään niin se ensimmäiset hetket menee aina siihen kun jännitän sen uuden hevosen kanssa olemissta. Sannen selässä en jännittynyt missään vaiheessa vaikka neiti yritti vähän keulia pystyynkin kun pyysin sitä myötäämään pysähdykseen. Harmi vaan että kokeilukerta jäi aika lyhyeen koska oli etusestaan ep ravissa ja varsinkin vasemmassa kierroksessa, kenkä oli puoliksi halki ja sen poistaminenkaan ei auttanut asiaan. Todella kiva laukka tällä hevosella ja mä tykkäsin siitä kyllä, varmaan aika paljon samaa kuin tuossa omassani. Sannestä huomas myös sen että jos yhtään jäi sisäohjaan kiinni niin se kertoi mielipiteensä siihen asiaan erittäin positiivinen neitikin joka touhotti menemään korvat hörössä, vielä kun saadaan se hyväksymään kuolaintutuma niin avot. Viikonloppuna menen luultavammin uudestaan kokeilemaan.

Kuvaajana ja omistajana: Riina Mäkelä

Uudet tuulet puhaltaa

Uudet tuulet puhaltaa! Oon nyt käynnyt ratsastamassa vieraiden heppoja. Uusimpana tuttavuutena kaverini heppa "Stara", vähän pienempi tapaus kuin D. Säkää löytyy n. 153-155 välillä. Tää on ollut puoli oloneuvoksena nyt jo jonkin aikaa, menty siis kevyesti. Oon nyt itsekin alotellu tän kanssa menoa kevyemmin, koska tämä tamma on täysin erilainen ratsastaa kun tuo oma neitini. Lähinnä ollut ajatuksena että ratsastan enemmän eteen-alas rennoksi kuin että alan heti kokoamaan ja tekemään tehtäviä. Aluksi hieman tahmea ja jäykkä, mutta vertyessään ihan kiva. Sekä ohjastuntumalle että istunnalle erittäin herkkä poniini! Tästä tykkään. Ihana laukka! Ja todella kivat ja mukavat liikkeet istua. Omaan makuuni sais olla hieman säpäkämpi mutta tästä varmaan tullaan kuulemaan jatkossakin. Ei anna mitään ilmatteeksi ja vaatii ratsastajalta täysin oikeita apuja. Eli tähän väliin varmasti oiva opetusmestari! Neiti osas myös ekaa kertaa kokeilla mua aika reilusti, ei meinannut nostaa ravia eikä laukkaa. Onneks päästii kummiskin yhteisymmärrykseen ;) oon tehnyt tän kanssa paljon siirtymisiä jotta saisin vähän hereille hevosta sekä itselle tuntumaa miten se toimii. Ihan osaavahan tää on, HeA aikoinaan kisattu.

Stara the pieni poniini 

Maanataina meen kokeilee yhtä nuorempaa ruunaa ihan vuokraus sopimuksella sekä tiistaina pitäis mennä valmennukseen jollain valkun hevosella, jännää. Hyvin on kyllä tullut huomattua tässä että kuinka sitä on vaan omiansa ridannut niin älyttömän kauan että on kyllä ihan nappulat hukassa vieraan hevosen kanssa.

Deebollakin uudet tuulet puhaltaa. Se raukka ei tiedä mihin mä oon sitä laittamassa :D Meinaan meinaa astuttaa sen, ens kesänä olis sitten pikkuvarsaa tiedossa jos kaikki menee hyvin, D on jo 13 vuotias eli onhan siinä omat riskinsä kun mulla ei ainakaan olisi tietoa että sitä olisi ikinä astutettu, ei ainakaan suomessa. Oon niin kyllästynyt tohon rahanmenoon ja siihen että oon kaikkeni sen kanssa yrittänyt ja vieläkään se ei ole kunnossa. Otetaan aikalisä, astutan sen ja annan sille ihan kunnon laidunloman. Vien sen laitumelle 1.6 alkaen ja annan olla niin pitkään kuin on mahdollista ja sit alan katsomaan tallipaikkaa, joku edullinen mesta mis ei tarvitse olla ees kenttää. Yhdelle ori ehdokkaalle omistajalle on pistetty sähköpostia, katsotaan kuin käy. Oonhan mä aina haaveillut D:stä varsaa mutta ei mun pitänyt sitä vielä tehdä mutta sitten ajattelin että kun ei tuo meinaa kuntoon tulla niin varsa voisi olla tähän väliin hyvä vaihtoehto. Pakko sanoa, et kyllä mua vähän jännittää :) Toivoisin että tulis kerrasta ja kaikki menis muutenkin hyvin! 

Täällä ollaan nyt tää viikko vaan kävelty kera neiti D, mie ja koirat. Deebolla alkaa kyllä toi lomailu nousta hattuun, lenkillä yks päivä pörisi ja puhisi koska pihalla haukkui koira, koita siinä sit pidellä koiria, hevosta ja jutella vielä esimiehen kanssa puhelimessa :D Olen ottanut ton deebon taluttelun ihan omanki  urheilun kannalta, päässyt laiskistumaan kun ei ole ollut liikutettavaa hevosta ja tää pitkittynyt yskäkin ei oo auttanut asiaan että salille en ole viitsinyt mennä. Eilen D hyppäs pystyyn ku olin viemässä sitä pihalle, en tosin tiedä suuttuiko se vai oliko ylienergian purkausta?

Deebon kaa lenksulla kera koirat, tää se kuuluisa vauhdikas reissu :D 

Mun pörinä neiti :)

Paimennusta Lunankaa ja Debo the myrheenkryyni

Huh mikä päivä! Kello soi tänään 07.00 mutta tottahan toki mä vartin aikasemmin jo heräsin ja hyvä niin, meinas tulla kiire. Suuntanahan siis oli Woollandia joka siis sijaitsee somerolla, paimennusta tiedossa Lunalle. Aamu kun ei ikinä voi hoitua ongelmitta niin tottahan toki jo ennen kun aamu kerkes alkaa niin kerkesin kaataa 1/4 aamu smoothiestani vaihtovaatekassiin kun tuota vettä tuntu taivaalta tulevan... Ei menny ihan niinkuin strömsöössä. No, eipä ollut niin paljon vaihtovaatteita mitä piti olla. Tallilta hain vielä sadetakin ennen lähtöä. 1,5h sinne ajoi ja matka sujui paljon mukavemmin tolla mieheni autolla :)
Päivä alkoi ihan ohjaajan esittelyllä ja päivän sisällön esittelyllä jonka jälkeen suunnattiin pellolle sateeseen, aamulla sato ja tuuli ihan törkeesti. Vaihtovaatteet loppu jo aamupäivän aikana ja kun en ekana niitä sadehousuja laitellut niin tottahan toki housut oli jo nopeasti märät, onneks oli kuivat housut ja siihen päälle viel sadepuku päälle, niin oli paljon mukavempi olla. Kumisaappaat ja villasukat olis ollu pop, goretex kengät ei kyllä pitänyt ihan täydellisesti enään pellolla vettä.

Lunan vuoro oli melko alussa joten otin koiran jo nopeesti autosta pois ja kävin lämmittelemässä sen. Otettiin liina käyttöön aluksi kun luna ei ikinä ole kuin vähän haistellut lampaita. Aluksi se oli ihan ihmeissään että mitäs hittoa täällä tapahtuu, kunnes moottori alkoi lämpeämään ja lampaatkin liikkumaan paremmin - tällöin myös L innostui ja alkoi jopa hieman paimentamaan lampaita. Kun saatiin onnistunut suoritus, lopetettiin ja pidettiin tauko sekä käytiin syömässä erittäin hyvää lounasta talon puolesta, kyllä maistui.

Aluks mentiin pelkän liinan kanssa jotta koira vähän hoksaa ideaa

 Tässä jo vähän tekemisen makua, mä olin kyl ihan hukas noiden lampaiden kanssa :) 

Iltapäivä ei enään ollutkaan niin sateinen, inhotti kyllä pukea ne kylmät ja märät vaatteet päälle mutta tulikin sitten yllättävän lämmin pihalla ollessa. Lunan vuoron tullessa otettiin liina vielä hetkeksi käyttöön mutta kun koira ei enään mietintätauon jälkeen ollenkaan aristellut lampaita niin otettiin se aika nopeasti pois. Sehä paimensi niitä ihan tosissaan! Kiersi koko ajan mun ja lampaiden ympäri ja oli todella innoissaan, ainut vaan että neidillä on (yllättäen) vähän liikaa ääntä ja intoa tähän hommaan, mutta kuten kouluttaja sanoi että se ei aluksi haittaa että parempi niin. Kokeiltiin ohjailla vielä koiraa kepin kanssa niin että se pysyisi siellä lampaiden takana mutta selkeästi häiriintyi siitä kepistä ja otettiin se pois. Paremmin toimi sit ilman keppiä, selkesti tossa koirassa on paimennusviettiä! Niinkun mä oonkin sanonu :) On se vaan niin hieno!


Ja sitten THE myrheenkryyni Deebo, hevoseton on huoleton. Mä oon nyt vähä sitä mieltä kun toissapäivänä kokeilin ihan pikkupätkän ravia niin ei D vieläkään ole hyvä, varsinkaan oikeaan kierrokseen. Lähti juoksemaan alta pois ja muutenkin tuntu selkään jotenkin todella omituiselta ja tallinomistajaa pyysin jos viitsisi kattoa sitä maasta niin sanoi myös että tahdittaa sillä oikealla takajalalla. Oon tässä vähän miettinyt että lykkään tuon hevosen ihan kunnon kävelytyslomalle ja laitumelle. Annan sen nyt parantua kunnolla ja katson kuukauden kerrallaan onko mennyt parempaan. Juteltiin valmentajani kanssa myös asiasta vaikka hän yrittikin mua vielä kannustaa, niin puhuttiin juuri että jos se alkuperäinen ongelma on ollut tuo si-nivelen tulehdus niin onhan se ollut sillä todella kauan, jo joulu-tammikuusta asti. Ottaen myös huomioon sen, että sillon se on alkanut vaivata eli olisiko voinnut olla jo ennen sitä? Jos se on tulehdus on ollut sillä jo meidän ongelmien alusta, niin puolvuotta on se sillä ollut. Ja uskoisin että se ottaa varmaan aikansa että paraneekin. Mä tässä nyt sitten etsin itselleni kisattavaa/treenattavaa, kaveri yhtä tarjos, toivon että kaikki menis hyvin ja saisin siitä kisa -ja treenikaverin, se olis mukavan lähelläkin. Tästä lisää jos projekti tulee etenee ja jos saan omistajalta luvan kertoa kyseisestä hevosesta blogiin :)

Harmittaa vaan, on se vaan niin pirun hieno. Alla muutama kuva viime kesän kisoista.

Copy: Nea Rinnetmäki

Kuolainkokeiluja, deebon kuntouttamista ja urasuunnitelmiakin

Tänään menin Deebolla klinikan jälkeen ekaa kertaa kentällä, käytössä olivat messuilta ostetut uudet ohjat sekä hevoskirppikseltä löydetyt uudet kuolaimet Spenger KK-ultra auringan. Laitoin kolme puomia pitkälle sivulla ja kaksi puomia diagonaalille - ja siis ihan käynnissä mentiin koko ajan koska D on vielä saikulla ja tämä viikko mennään vielä käyntiä selästä käsin, ens viikolla alkaa sitten ravailut. D tuntui tällä kuolaimella ihan superhyper hyvältä! Oon nyt maastossa käyttänyt sillä babypelhamia kumiosalla, aloin tänään tämän kuolainkokeilun jälkeen miettimään että onko tuo kuolain sittenkään Deebolle ihan oikea, maastoonkaan/esteille. Eilen otin sillä yhden reilummin pidätteen maastossa kun meinas kiirehtiä käynnissä niin sain siitä sen äkkinäisestä päänviskausemisesta semmoisseen kuvan että ihanko olisi jopa ollut jonkinlainen kipureaktio? Sillä on kumminkin aika pieni suukin, että voisko olla että se kumi on liian iso sinne. Ken tietää, ajatuksia vain :) Toinen mitä ollaan testailtu on suora kimblewick kielentilalla, pitää testailla tätä vielä paremmin kun saadaan D kuntoutettua. Ihanaa kun mulla on niin kivat vuokraajat että ovat jaksaneet olla mukana meidän saikutteluidenkin ajan! Musta myös tuntuu että se on mennyt nyt parempaan päin sen selän piikityksen jälkeen, seisoo jo paremmin kaikilla takajaloillaan. Alla vertauskuvat.

Deebo 22.4.

Deebo klinikka-aamuna, (14.4) sekä mielellään myös lepuutteli aina tuota oikeata takastakin.

 Vertauskuvaksi laitan epäonnistuneen rakennekuvan vuodelta 2013 jolloin deebo oli mulla ollut alle viikon.

Sitten vähän toisiin kuulumisiin, meinaan JES!  Pääsin opiskelemaan koulutetun hieronnan valmistavaan koulutukseen josta sitten saa hieronnan ammattitutkinnon kun on näytöt suoritettu. Oon kyllä niin tyytyväinen että tää mun "oma yritys vielä joskus" -projekti taas etenee yhdellä koulutuksella. Oon myös hakenut yhteen muuhun kouluun ja jos pääsen sinne niin laitan sen varmaan ns. säästöön, jotta voisin sen käydä joskus myöhemmin, kun se koulutus seuraavan kerran järjestetään. Tää on varmaan kyllä todella hyvä juttu ton hevoshieronnan ohelle koska aika usein se ongelma lähtee myös sieltä satulan päältä, jos ihminen on vino niin tuskin se hevonenkaan silloin pystyy suorassa kulkemaan. Tämän lisäksi haluisin joskus vielä opiskella koirapuolen siis ts. koirahieronnan, se olisi tässä ohella vielä hyvä! Monitoimihieroja :D mutta tosiaan tässä on vielä muutama muukin koulutus mikä mua kiinnostaisi, katsotaan mihin tiet vie.
Mä oon kyllä todella alkanut mietiskelee sen oman toiminimen perustamista jo nyt kun on tuo hevoshierojan koulutus, hirveetä kikkailua noiden kuittien ja lappujen kanssa kun saa aina verottajalle niitä lähetellä. Olisi mielenkiintoista saada vinkkejä aiheeseen, jos jollain on toiminimi pystyssä? Lähinnä että onko järkeä lähteä perustamaan jos on vielä pienet ja todella sivutoimiset tulot....

Tässä vielä linkki mun facebook sivuille! Hevoshierontapalvelut Minna Väike

Onko teidän mielestä kuvissa eroja? 

(mun mielestä se ainakin seisoo jo paremmin)

Taas klinikalla, jospa vihdoin ja viimein vika löyty?

Jaksaiskohan tässä vihdoin ja viimein kirjotella vähän kuulumisia, kun on taas jotain mitä kirjotella. En koe järkeväksi kirjotella kun ei ole juuri kertomista ollut mutta Deebohan on nyt lähes puol vuotta ollut epäpuhdas aina ajottain, välillä parempi ja välillä huonompi. Sillon tammikuussa käytin sen klinikalla ja epämääräisen diagnoosin kanssa kotiin, silloin sillä piikitettiin polvi ja kinner ja ei oikein juuri eläinlääkäri saannut taivutuksissa reaktiota. Oli kävelyjakso jonka aikana muutin sen kaverin tallille ja sieltä sit muutettiin takas maneesittomalle tallille koska huomasin että kokopäivätarhauksessa sen elämän valo silmiin on palannut takaisin. Taas oli parempia ja huonompia kausia, kunnes Ylläksen lomalta palattuani maaliskuun lopussa se oli todella huono kun ratsastin sillä, oikean laukan nostossa nosti kyllä oikean laukan mutta meni virkkuukoukkuun tyhjäksi sekä vaihteli laukkaa ja takapää ihan kuin sekosi. Laittelin viestiä yhdelle "hevoshierojalle" eli laajemmalla skaalalla olevalle hierojalle kuin minä itse ja se pääsikin yllättävän nopeasti tsekkaamaan Deebon, Ei mitään kummallista sanottavaa muuta kuin kaulassa pientä rangan jumeja mutta se epäili että ongelma olisi sisällä vatsa, munasarjat tai jopa kohtu. Mä olin heti et ei voi olla vatsa, se kun epäili hiekkaa... Meillä syödään heinälaareista sekä D ei ole mikään ahne hevonen. Spekuloin tätä ajatusta mutta sittemmin kotona tarkemmin ajateltuna ajattelin kummiskin että miksei se voisi olla vatsahaava? Mitä se teki entiselle puolpäivätarhaus tallilla? - Stressasi ja kutoi. Mistä ongelmat ovat alkaneet? -No sieltä samaiselta tallilta. No eikun aikaa varaamaan klinikalle ja otin jo lääkkeetkin siihen mukaan ennen klinikkareissua.

Klinikalle sain ajan 14.4 klo:9 ja edessä oli rankka paasto hevoselle, olin jo itse melkein mahahaavan partaalla kun stressasin sen paaston suhteen. Oon kerran aikasemminkin joutunut entistä hevostani paastottaa mutta en mä siitä kantanut stressiä, mut D on aika kiukkunen noiden ruokien kanssa, voi just heittää hampaat kalteriit tai pukitella ruokien annon yhteydessä. No, onneks ilta- ja aamuruokinnat menivät hyvin eikä D paljoa siitä nokkiinsa ottanut.. Hyvä niin. Matka klinikalle alkoi ja kerroin oireet ja näytin videon eläinlääkärille. Se kokeili selkää ja sanoi että ei epäile vatsaa mutta katsotaan se kummiski ja pois suljetaan se. Ei ollut vatsahaavaa, ei ollut hiekkaa vatsassa, ei kohdussa häikkää eikä munasarjoissa. Vika löytyi selästä tai siis toivomme että tämä on nyt se lopullinen syy, si-nivelen tulehdus sekä piikitti varmuudeksi sen polven missä OD-muutos sekä selän kortisoonilla, ei ollut muuten mikään helppo homma se. Nyt sit ollaan tää viikko kävelty maastakäsin ja tänään olin ekaa kertaa selässä maastossa. Ens viikko vielä kävellään ja sit pitäis alkaa pikkuhiljaa ravailee ja seuraavalla viikolla laukkaileen. Fyssari tulis 8päivä ja katsotaan mitä jatko-ohjeita se sit antaa :) Mulla on ihan hirvee pelko että mitä uskallan tehdä sen kanssa ettei hajoa uudestaan tai/ja saatais se kuntoutettua suunnitelulla tavalla. Ajattelin että ostan magneettiloimen ja ehkä että veisin sen myös vesikävelymatolle muutamia kertoja, mutta katsotaan. Moffatille on ainakin aika nyt sit 20.5.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan niin kesäkuussa pitäis päästä jotain helppoja luokkia kisaamaan, mä niin toivon että kaikki menee niinkuin pitää! Nyt ne varpaat ja sormet pystyyn niinkuin eläinlääkärikin totesi. :)

Meidän konkkaronkka lenkillä. Ollaan tämmösellä porukalla koko viikon menty lenkillä :) 

Onko muilla kokemuksia Si-nivelen ongelmista?